🗊Презентация Kulttuuri ja kulttuurien välinen kompetenssi

Kulttuuri ja kulttuurien välinen kompetenssi Practical Finnish at Work 17.8.2009 Sirkka Kortetjärvi-Nurmi

Mitä kulttuuri on? Kulttuuri voidaan määritellä monella tavalla: jonkin ihmisryhmän tapa elää ja käyttäytyä ihmisten toimintaa ja toiminnan tuotteita kansallista, etnistä tai alueellista eri-ikäisten tai eri sukupuolta olevien ihmisten toimintatapoja erilaisten organisaatioiden toimintatapoja (yrityskulttuuri, organisaatiokulttuuri)

Kansalliset kulttuurit Kansalliset kulttuurit muodostuvat näkyvästä ja näkymättömästä osasta: Näkymättömissä on kulttuurin ydin: arvot, uskomukset, uskonnot, historia sekä tila- ja aikakäsitys. Näkyvään osaan kuuluvat symbolit ja rituaalit. Kaikkein näkyvimpiä ja helpoimmin havaittavia kulttuurin ilmenemismuotoja ovat esim. kieli, tavat, ruoka ja vaatetus.

Suhtaudu kriittisesti stereotypioihin Jokainen ihminen kuuluu johonkin kulttuuriympäristöön. Kuitenkin olemme kaikki yksilöitä, persoonia. Kaikki samaan kulttuuriin kuuluvat henkilöt eivät ole samanlaisia. Kulttuuri ei ole muuttumaton, koska ihmiset muokkaavat omaa kulttuuriympäristöään. Arvot ja tavat muuttuvat.

Kulttuurienvälinen osaaminen eli kompetenssi Henkilöt, jotka menestyvät kansainvälisissä tehtävissä oppivat paikallisen kielen tuntevat paikallista yhteiskuntaa, politiikkaa ja taloutta ovat kiinnostuneita ymmärtämään ja kunnioittamaan paikallisia kollegoitaan saavuttavat paikallisten kollegoidensa luottamuksen ja kunnioituksen ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa paikallisten ihmisten kanssa eivät valita, eivät luovuta ilmaisevat ammatillista tyytyväisyyttä sitoutuvat jatkuvaan itsensä kehittämiseen pystyvät sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja toimimaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa.

Monikulttuurisen viestinnän haasteet työelämässä omakulttuurikeskeisyys eli etnosentrisyys nonverbaalinen viestintä kielellinen viestintä korkean ja matalan kontekstin viestintätyylit arvot, mm. valtaetäisyys yksilöllisyys ja yhteisöllisyys universalismi ja partikularismi aikakäsitys, esim. monokroninen ja polykroninen

Geert Hofsteden tutkimus: valtaetäisyys Suomi kuuluu pienen valtaetäisyyden kulttuureihin: Ihmisten eriarvoisuus tulisi minimoida. Lapsia ja opiskelijoita kohdellaan tasavertaisina. Opettajat odottavat opiskelijoilta oma-aloitteisuutta. Työpaikoilla esimiehet ja alaiset pitävät toisiaan tasavertaisina. Hierarkia organisaatiossa on tarkoituksenmukaisuuden sanelemaa roolien (ei ihmisten) eriarvoisuutta. Etuoikeuksia ja arvoaseman tunnuksia paheksutaan. Ihanne-esimies on osaava ja demokraattinen. Alaiset odottavat, että heidän mielipidettään kysytään. Lakien tulisi taata jokaiselle samanlaiset oikeudet ihmisen asemasta riippumatta. Palkkaerot ovat pienemmät kuin suuren valtaetäisyyden maissa.

Geert Hofsteden tutkimus: yksilöllisyys ja yhteisöllisyys Suomi kuuluu yksilöllisyyden kulttuureihin: Jokainen kasvatetaan pitämään huolta itsestään ja vain ydinperheestään. Lapset saavat ilmaista oman mielipiteensä. Opiskelijoita kohdellaan yksilöinä ja puolueettomasti. Koulutuksen tavoite on oppia oppimaan uutta. Työnantajan ja työntekijän suhde perustuu molemminpuoliseen etuun. Johtaminen on yksilöiden johtamista; alaisia kohdellaan siis yksilöinä. Yksilön etu menee kollektiivisten etujen edelle. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen. Jokaisella odotetaan olevan omat mielipiteensä.

Geert Hofsteden tutkimus: feminiinisyys ja maskuliinisuus Suomi on Hofsteden tutkimuksessa seitsemänneksi feminiinisin maa: Ihmiset ja lämpimät ihmissuhteet ovat tärkeitä sekä miehille että naisille. Sekä tytöt että pojat oppivat vaatimattomiksi. Opettajassa arvostetaan ystävällisyyttä. Yritysjohtajat toimivat vaistonvaraisesti ja pyrkivät konsensukseen. Ristiriidat pyritään ratkaisemaan kompromissien ja neuvotteluiden avulla. Työtä tehdään toimeentulon vuoksi. Työssä korostetaan tasa-arvoa ja työelämän laatua. Yhteiskunnan arvoina ovat muista välittäminen ja elämän laatu. Heikkoja kohtaan tunnetaan myötätuntoa.

Geert Hofsteden tutkimus: epävarmuuden välttäminen Epävarmuuden välttämisen arvo on Suomessa keskimääräinen: Poikkeavia ja innovatiivisia ajatuksia ja käyttäytymistä siedetään. Opettajalla on lupa sanoa, ettei hän tiedä. Epävarmuus on normaali osa elämää. Stressiä koetaan vain vähän. Aggressioita eikä muitakaan tunteita tule näyttää. Uusia riskejä ja epävarmoja tilanteita siedetään. Erilainen ei ole vaarallista vaan kiinnostavaa. Sääntöjä ei ole enempää kuin on välttämätöntä. Aika on vain suuntaa antava. Laiskotteleminen on mukavaa. Tarkkuus ja täsmällisyys on opittava, ne eivät tule luonnostaan.

Lopuksi Geert Hofstede teki tutkimuksensa 1980-luvulla. Kulttuurit muuttuvat jatkuvasti, joskin hitaasti. Hofsteden luonnehdinnat eri kulttuureista ovat ääripäitä. Yksittäisten kulttuurien välillä on eroja, vaikka ne olisivat esimerkiksi pienen valtaetäisyyden kulttuureja. Eroja on myös kulttuurin sisällä: ihmiset ja organisaatiot eivät ole samanlaisia.

Lähteet AAC Business Communications 2004. Multicultural Communication. Cultural Adaptation Skills. Alho, O. & Raunio, A. & Virtanen, M. 1989. Ihminen ja kulttuuri. Vientikoulutussäätiö. Hosftede, G. 1993. Kulttuurit ja organisaatiot. Mielen ohjelmointi. WSOY. Salminen, K. & Poutanen, P. 1996. Kulttuurikompassi. Edita. Salo-Lee, L. 2003. Kulttuurienvälinen viestintä. Luettavissa: www.jyu.fi. Luettu 14.5.2009.